Syksyn tuomia uusia alkuja

Nyt on tosiaan arki alkanut. Tuntuu kun kesälomasta olisi taas ikuisuus jo. Töissä mietin jo syksy ja talvi asioita. Ja teinillä alkoi tänään lukio, siellä oli kuulemma kamalaa porukkaa😃.

Vaikka tälle viikolle onkin luvattu ihan mukavan lämpimiä ja aurinkoisia päiviä, minä virittelin eilen terassille tunnelmavaloja ja polttelin kynttilöitä illalla.

Mä tykkään syksystä! En oikein uskalla sanoa sitä ääneen, kun joku voi kuvitella että tykkäisin kesän loppumisesta tai talven tulosta ja nehän ei todellakaan pidä paikkaansa. Tykkään syksyssä siitä tunnelmasta, joka tulee pirteästä raikkaasta ilmasta, sienien ja metsän tuoksusta ja pimenevistä illoista.  Toivottavasti saataisiin vielä hieno ruska tänä vuonna.

Syksyllä on ihanaa polttaa kynttilöitä ja takkaa joka ilta ja olla vaan kotona viltin alla.

Toisaalta minulle iskee syksyisin myös sellainen "uuden alku" -fiilis. Haluan aina syksyllä uudistua jotenkin tai aloittaa jonkin uuden harrastuksen. Tänä vuonna olenkin ilmoittautunut kuntonyrkkeilyyn ja sellaiseen ulkotreeni-ryhmään mukaan. Olen ihan innoissani niistä, sillä sama vanha kuntosali-treeni on alkanut pahasti kyllästyttää kesän aikana. Ne alkaa vasta ensiviikolla, joten nyt täytyy vielä malttaa odottaa hetki. Onneksi nyt on kuitenkin kivoja lenkkeilysäitä, niin pääsee edes ulkoilemaan vähän odotellessa uusia alkuja😊.

Kesähommia

Vähän haikea olo on kyllä nyt, kun heinäkuu ja kesäloma on takana päin. Kesä on kuitenkin tähän mennessä ollut aika kiva ja täynnä hauskoja ja ikimuistoisia hetkiä, vaikka sää ei aina niin kesäinen olekaan ollut.

Tämän kesän parhaita juttuja on ollut hyvän ystäväni polttarit, joita pääsin järjestämään, juhannus maalla ystävien kanssa ja tietty kesän kauneimmat häät! Näiden lisäksi vielä huippu hauskat Suomipop -festarit Jyväskylässä ja siihen päälle vielä kaksi viikkoa rentoutumista ihanassa Kroatiassa. Ei voi tosiaankaan valittaa😊.

Elokuulle on myös suunnitteilla paljon kivoja juttuja, joita odotan; mökkeilyä, Haltiala Hayride ja pieni Tallinnan reissu. Ehkä kaikkein eniten elokuulta odotan kuitenkin marjastusta ja sienestystä! Se on vaan niin koukuttavaa. Olen nyt jo ehtinyt kolme kertaa kanttarelli -metsään ja sienisaalista osa on jo pakastimessa ja osa kuivumassa. Tarkoituksena olisi saada ainakin mustikoita pakastimeen, vähän kanttarelleja vielä lisää ja sitten Suppilovahverot jossain vaiheessa, kun ne alkavat nousta.

Kesä ei ole vielä ohi, mulla on ainakin vielä jäljellä paljon kivoja kesähommia😊

-jaana

Päivä reissu upeaan Mostariin

Tehtiin yhtenä päivänä reissu täältä Trogirista omalla autolla Bosnia-Herzekovinan puolelle Mostarin kaupunkiin. Täällä myydään myös sinne paljon valmiita retkiä.

Ajomatkaa navigaattorimme mukaan meillä oli hotelliltamme Mostariin 196km ja matka-aika 2,5 tuntia. Meillä matkaan meni reilu kolme tuntia, koska pysähdyimme matkalla kolmella huoltoasemalla ja jonotimme rajalla passintarkastukseen n.20 min.

Alkumatka oli taas mutkaista vuoristotietä n.30km ja 140km ajoimme maksullista moottoritietä. Tuon pituiselle matkalle moottoritiemaksu oli 71kunaa, eli vähän alle 10 euroa/suunta. Bosnian puolella moottoritie päättyi hyvin nopeasti ja loppumatka ajeltiin hyväkuntoista yksikaistaista tietä Mostariin. Tie kulki useamman kylän läpi ja meidän mielestä Bosniassa ei juurikaan sodan jäljet enää näkyneet. Talot on kunnostettu ja pihat hyvin hoidettuja. Suurimman vaikutuksen Bosnian puolella teki kuitenkin se vehreys! Luonto oli upea, joka puolella oli vihreää ja kukkia oli runsaasti. Mies totesikin siinä ajellessa, että välillä tuntuu kuon olisimme etelä-amerikassa.

Mostariin saavuttuamme oli meitä vastassa liikenneruuhkat. Mostar on näin kesäaikaan täynnä turisteja ja parkkipaikkoja on vaikea löytää. Me löysimme melko lyhyen etsimisen jälkeen parkkipaikan läheltä vanhaa kaupunkia, johon eräs nuori parkkipoika meidän ohjasi. Hinta oli 5e ja siinä ei ollut mitään aika rajoitusta. Muutenkin Mostarissa kävi joka paikassa eurot ja Kroatian kunat, eli valuutan vaihto ei ollut tarpeen.

Mostar oli mielestäni vielä upeampi kuin mitä olin kuvitellut. Olin lukenut runsaasti tietoa Mostarista ennen lomaamme netistä ja se oli ehkä eniten odottamani kohde lomallamme.

En ala kertoa enempää Mostarin historiasta, koska siitä löytyy paljon luettavaa netistä. Sen sijaan kuvat puhukoon puolestaan. Me vietimme Mostarissa n.kolme tuntia ja kävimme syömässä yhdessä joenvarren ravintoloista, josta oli näkymä myös upealla Stari Most-sillalle. Stari Most silta on Mostarin tärkein nähtävyys ja sillalla parveileekin runsaasti turisteja. Mostarilaiset nuoretmiehet keräävät sillalla turisteilta rahaa ja kun ovat saaneet riittävän summan kasaan, yksi heistä hyppää sillalta jokeen. Mekin näimme pari näitä uhkarohkeita hyppyjä ruokapaikkamme terassilta. Hinnat Mostarissa ovat n. puolet kroatian hinnoista ja siellä kannattaakin tehdä tuliais ostoksia kadunvarsien basaareissa.

Mostarin kapeita mukulakivi katuja olisi voinut kierrellä loputtomasti, mutta miehellä oli voimat vähissä vielä vatsataudin jäljiltä, joten me luovutimme. Mostarissa itse ihastuin ehkä eniten tunnelmaan. Siellä yhdistyy upealla tavalla idän ja lännen uskonnot ja minareeteista kaikuvia rukouskutsuja kuunnellessa tuli jotenkin taijanomainen tunnelma.

Ensi kerralla varaisin ehdottomasti Mostarista hotellihuoneen yhdeksi yöksi, jotta kaupungissa olisi enemmän aikaa kierrellä. Me olimme illalla kuuden aikoihin takaisin hotellilla Trogirissa ja todella uupuneita päivästä. Suosittelen ehdottamasti vierailemaan Mostarissa, jos Kroatiassa tai Montenegrossa lomailette!

-jaana

Krkan luonnonpuistossa

Pakko kertoa erikseen meidän retkestä Krkan luonnonpuistoon, se oli niin hieno paikka. Tehtiin retki sinne heti toisena lomapäivänämme täältä Trogirista. Olin lueskellut paikasta etukäteen netistä ja päätin, että sinne on pakko päästä käymään.

Lähdimme retkelle omalla vuokra-autollamme heti aamiaista syötyämme. Matkaa sinne on Trogirista 57km, mutta alkumatka on mutkikasta vuoristotietä. Tosin tässä vuoristo-pätkällä maisamat on todella henkeä salpaavat; auton ikkunasta voi ihailla koko Trogirin aluetta ylhäätä päin. Samoin sen edustan saaria ja sinisen kaikissa sävyissä kimmeltävää merta.

Paikalliset ajavat tosin todella vaarallisesti ja sen takia auton kanssa saa olla kyllä tarkkana. Olimme päässeet vasta kilometrin hotelliltamme, kun ensimmäisen mutkan takaa syksyi auto meidän kaistaamme kohti meitä! Onneksi se ehti viime hetkellä ohjata autonsa takaisin omalle kaistalleen. Samaisella pikkutiellä, jossa oli 50-nopeusrajoitus ja me ajoimme 60km/h, useat autot ohitteli meitä ja jopa yksi rekka! Tiet on todella kapeita, eikä mitään reunuksia ole. No, onneksi loppumatka oli maksullista erittäin hyväkuntoista moottoritietä.

Kun saavuimme perille siellä oli iso maksuton parkkialue, jonne sai helposti jätettyä auton. Lippuluukulta kävimme ostamassa liput puistoon ja ne kustansi n.15e/hlö. Lipunmyyjä antoi meille myös esitteen ja kartan puistoon ja kertoi, että voimme mennä alas puistoon joko bussikyydillä tai n.1km jyrkkää polkua alaspäin kävellen. Me valitsimme kävelyn, koska olin etuläteen lukenut, ettei bussikyyti sovi heikkohermoisille. Tie alad puistoon on todella jyrkkä, kapea ja mutkainen, eikä siinä sovi kaksi bussia ohittamaan toisiaan, vaan ylhäältä tulevan täytyy peruuttaa leveämpään kohtaan. Patikointi alas sekä ylöspäin polkua pitkin on todella rankka kuumana päivänä ja vettä kannattaa varata reilusti mukaan. Meillä oli molemmilla pohjelihakset seuraavana päivänä aivan jumissa.

Puistossa kulkee puiset kävelysillat, koita pitkin siellä pääsee liikkumaan. Kierros on n. pari kilometriä pitkä ja päättyy alueen suurimman vediputouksen edessä olevaan uomapaikkaan. Luonto ja putoukset ovat todella kauniita ja näkemisen arvoisia. Alueella on myös runsas eläimistä matelioita ja lintuja.

Koska me olimme Krkassa heinäkuun puolivälin jälkeen, siellä oli todella paljon turisteja. Meillä ei ollut uimakenkiä mukana, joten emme käyneet uimassa. Ostimme putouksen luona olevista kioskeista kylmät kokikset ja istuimme varjossa jonkun aikaa. Otin puistosta paljon kuvia, niin kuin kaikki muutkin turistit😊

Kävelimme puistosta myös ylös, jota en suosittele huonokuntoisemmille tuossa kuumuudessa. Ylöspäästyämme totesimme olevamme nälkäisiä ja päätimme mennä yhteen parkkipaikan vieressä olevista ravintoloista syömään tortillat. Kaikista alueen ravintoloista sai lähinna pikaruokaa ja suurimmalla osalla perheistä näytti olevan omat eväät puistossa mukana.

Matkoihin meni yhteensä n.2 tuntia ja puistossa vietimme n3-4 tuntia. Päivä oli todella kuuma, joten illalla olimmekin aika väsyneitä. Mutta suosittelen paikkaa ehdottomasti kaikille, jotka lomailevat Kroatiassa. Ja jos ei ole omaa autoa käytössä, puistoon myydään valmiita retkiä vähän joka kadunkulmassa ja hotellissa.

-jaana

Lomalla Kroatiassa

Pitkästä aikaa päätin tulla kirjoittelemaan tännekin.

Olemme parhaillaan lomalla mieheni kanssa Kroatiassa. Saavuimme tänne Trogirin kupeeseen, Seget Donji -nimiseen kylään reilu viikko sitten. Varasimme tämän Villa Ana hotellin jo tammikuun alussa. Hotellin valintaan vaikutti se, että tämä on lähellä rantaa ja täällä on uima-allas. Harvoissa Drogirin keskustan hotelleissa oli näitä etuja. Heinäkuu on kuitenkin täällä sen verran kuumaa aikaa, että on ihanaa päästä tasaisin väliajoin pulahtamaan jonnekin veteen.

Hotelli yllätti meidät sekä positiivisesti, että negatiivisesti. Positiiviset; huoneet ovat paljon viihtyisämpiä, mitä netissä esittelykuvissa ja hotellialue on todella kiva. Myös huoneen hintaan sisältyvä aamiainen yllätti posittisesti; sieltä löytyi hyvää kahvia ja tuoremehua, paljon tuoreita hedelmiä, croisantteja ja tietysti kaikki leivät ja lisukkeet. Myös jugurtit on täällä hyviä!

Negatiivisia yllätyksiä; ymmärsin hotellin esittelystä, että kaikissa huoneissa on pieni keitto-nurkkaus, jossa on mahdollista valmistaa itse joitain aterioita, mutta meidän huoneessamme ei ainakaan sellaista ollut. Meistä on aina välillä lomilla mukavaa käydä paikallisissa marketeissa ja toreilla hakemassa tuoreita raaka-aineita ja valmistaa itse niistä aterioita. No, se ei nyt onnistunut tällä lomalla. Ollaankin sitten haettu iltapalaksi omalle terassille pari kertaa vain paikallista juustoa, oliiveja, pähkinöitä ja viiniä.
Hotelliesittelyssä oli myös mainittu pyykinpesu-mahdollisuus, kysyin sitä muutama päivä sitten ja henkilökunta lupasi palata asiaan. Eipä ole vielä palannut. Eikä taida enää tarvitakaan.

Muita negatiivisesti yllättäneitä asioita sitten täällä Kroatiassa; liikenne(en ole missään nähnyt näin sekopäistä meininkiä), hyttyset(pimeän tultua ei voi ulkona istua paikoillaan, ellei halua näyttää ruttotautiselta), hinnat(=kalliimpaa kuin Suomessa kaikki muu paitsi olut), asiakaspalvelu(ei olla vielä kohdattu sellaista)

Loma on ollut kuitenkin ihana! Ihan mahtavaa mennä joka aamu valmiiseen aamiaispöytään, joku muu käy joka päivä petaamassa meidän sängyn ja aurinko paistaa koko ajan. Maisemat on todella kauniitä ja omalla autolla pääsee niin näppärästi liikkumaan eri paikkoihin. Joten pikku asiat ei haittaa! Ei haitannut sekään meidän lomafiilistä suuremmin, että mies sairasti vatsatautia yhden yön ja minä mursin pikkuvarpaani ovenkarmiin. Kaikki kuuluu lomaan😂.

Olemme käyneet parina aamuna hölkkäämässä rantakatua pitkin Trogiriin ja takaisin. Meiltä on sinne 2.2km. Iltaisin olemme välillä kävelleet Trogiriin katselemaan ihmisvilinää, markkinoita ja istuneet teras

seilla. Päivisin olemme tehneet autolla retkiä mm. Splittiin, Krkan vesiputouksille, Bosnian Mostariin ja ajelleet vain summa mutikassa lähikyliin ja niiden rannoille. Pari päivää olemme loikoilleet hotellimme lähirannalla.

Vielä olisi pari päivää jäljellä täällä auringossa, ennen kotiin paluuta. Voin sanoa jo nyt, ettei harmita edes loman loppuminen, kun se on vaan ollut niin hyvä😊

Onko aika ajanut kirppareiden ohi?

Olin eilen pitkästä aikaa kirpparilla myymässä. Edellisestä kerrasta on vierähtänyt n.viisi vuotta. Jotenkin mulle jäi vähän ristiriitainen fiilis päivästä.

Hyvät puolet; oli mukavaa viettää leppoisaa lauantai päivää hyvän ystävän kanssa ja vaihtaa kuulumisia samalla, kun saa omia kaappeja siivottua tyhjemmiksi. Minulle tulee aina hyvä mieli kierrättämisestä, koski se sitten mitä tahansa. Vaikka olisin itse kyllästynyt johonkin vaatteeseen, voi se hyvinkin olla vielä jollekin toiselle löytö. Samoin, kun olen tehnyt itselleni joskus löytöjä kirpparilta. Kirppari päivän jälkeen vien myymättä jääneet vaatteet johonkin keräys-laatikkoon, tai arvokkaammat asiat laitan sitten jollekkin nettikirpparille myyntiin.

Ihmetyttää; ihmiset eivät suostu kirpparilla maksamaan mistään vaatteesta yhtä euroa enempää ja kaikista hinnoista yritetään vielä tinkiä! Tämä oli minulle ihan uutta kirpparilla. Minulla oli muutamia täysin käyttämättömäksi jääneitä vaatteita, jotka olen ostanut joskus sovittamatta tai tilannut nettikaupasta, enkä ole jaksanut palauttaa, vaikka eivät sopivia olleetkaan. Kyseiset pari mekkoa ja puseroa ovat olleet ihan edullisia ja itse olen niistä maksanut n. 25-40e. Nyt pyysin niistä kirpparilla 2-3e, eikä ihmiset suostuneet sitä maksamaan, vaan tinkivät itsepintaisesti hinnan yhteen euroon. Minulla oli myös kolme kappaletta Guessin rannekelloja, joista pyysin 10e/kpl. Moni kävi niitä hypistelemässä ja yritti tinkiä hinnasta, mutta lähti pois ostamatta, kun en suostunut tinkimään! Sain sentään lopuksi kaksi noista kelloista kympillä myytyä. En ymmärrä. Onko 10e paljon pyydetty käytetystä rannekellosta, joka maksaa kaupassa lähes 200e??

Luulen, että kirpparilla myyminen ei enää saa minua näkemään sitä vaivaa, minkä se vaatii. Täytyy ilmeisesti minunkin siirtyä nykyaikaan ja alkaa hyödyntää nettikirppareita.

-jaana

Sienirisotto ja pihvi

Pitkästä aikaa sellainen viikonloppu, ettei ole mitään pakollisia menoja. Eilen aloitettiin aamu smoothiella ja tuoreella leivällä. Ja minä kävin aamusaunassa. Päivällä lähdettiin käymään muutamassa kaupassa ja postissa. Ostoksia ei tällä kertaa kuitenkaan tullut tehtyä, paitsi uusia sukkia.

Iltapäivällä kun tultiin kotiin alettiin kokkailemaan. Minä tein suppilovahverorisottoa ja mies paistoi meille pihvit. Oli taas mielettömän hyvää! Risotto on ehkä oma bravuurini keittiössä.

Keräsin viime syksynä aika paljon suppilovahveroita, mutta huomasin eilen että osa suppiksistani oli homeessa ja kouduin heittämään ne pois. Onneksi niitä on kuitenkin vielä jonkun verran jäljellä.

Tänään ajattelin mennä vielä pihalle puuhastelemaan hetkeksi. Mukavan rento viikonloppu siis.

-jaana